Aliarvioidaanko raudanpuutteen vaikutuksia naisten ja lasten hyvinvointiin?
Aliarvioidaanko raudanpuutteen vaikutuksia naisten ja lasten hyvinvointiin?
LÄÄKÄRI ILONA RITOLA
Tiukkaa vääntöä raudanpuutteesta
Raudanpuutteesta puhutaan paljon ja terveydenhuollon ammattilaisillakin tuntuu olevan Suomessa monia mielipiteitä asiasta.
☝️ Miten raudanpuutteeseen suhtaudutaan muissa Pohjoismaissa, kuten Tansakassa, Ruotsissa ja Norjassa?
☝️ Olemmeko me Suomessa edellä aikaamme vai auttamattomasti myöhässä?
☝️ Pitäisikö raudanpuutteeseen paneutua siinä vaiheessa kun se ei vielä aiheuta merkittäviä ongelmia, vai pitäisikö siihen puuttua vasta sitten kun ongelmia on jo syntynyt?
☝️ Meidän julkisrahoitteinen terveydenhuoltomme asettaa tiukat rajoitteet sille, mitä hoidetaan verovaroin ja mitä ei. Pitäisikö raudanpuute olla yksi niistä asioista?
👉 Tässä postauksessa kerron miten raudanpuute ilman anemiaakin vaikuttaa naisten ja lasten elämään.
👉 Liity alla olevasta linkikistä mukaan keskusteluun blogin omaan keskusteluryhmään facebookissa
”Olemmeko me Suomessa edellä aikaamme vai auttamattomasti myöhässä?”
Hedelmällisessä iässä olevat naiset kärsivät usein raudanpuutteesta
Raudanpuute on yleisin ravintoainepuutos maailmassa. Raudanpuute vaikuttaa suhteellisesti huomattavasti enemmän naisiin ja lapsiin, kuin miehiin. Kuukautiset, raskaus ja imetys altistavat naiset raudanpuutteelle ja anemialle.
Lapsilla voimakas kasvu ja kehitys vaativat paljon rautaa jo sikiökaudelta lähtien.
Anemian ja raudanpuutteen yleisyys
On tärkeä erottaa anemia ja raudanpuute toisistaan, vaikka ne voivat ilmetä myös yhdessä.
Anemia tarkoittaa sitä että hemoglobiini Hb on laskenut naisilla <117. Sen syitä on monia ja raudanpuute on yksi tavallisimmista.
Raudanpuutetta voi olla ilman anemiaakin, eli elimistö kärsii raudanpuutteesta muissa kudoksissa, ilman että se näkyy vielä hemoglobiinin laskuna.
Tällöin puhutaan raudanpuutteesta ilman anemiaa.
Riittävän pitkään ja syvänä, raudanpuute ilman anemiaakin, johtaa raudanpuuteanemiaan.
Noin kolmannes maailman naisista ovat aneemisia, joista raudanpuute on vallitsevin syy.
Suomessa ei ole tehty viime aikoina tutkimuksia raudanpuutteen yleisyydestä, mutta samankaltaisissa maissa, kuten:
👉 Tanskassa on havaittu, että jopa 40%:lla naisista oli raudanpuutos (ferritiini <32). [1]
👉 Ruotsalaisten arvion mukaan rikkaissa maissa raudanpuutosanemiaa on naisilla noin 7-8%:lla ja raudanpuute ilman anemiaa esiintyy noin 25%:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista.
👉 Norjassa yli 3000 naista käsittävässä tutkimuksessa arvioitiin että 31% norjalaisista naisista oli raudanpuutteisia, kun rajana pidetään ferritiniarvoa 20. [2]
Norjalaistutkijoiden mukaan naisten hemoglobiiniinkin tulisikin olla fysiologisesti vähintään 125-130.
Koska anemia voi johtua muistakin syistä kuin raudanpuutteesta, on sen syy aina selvitettävä, jotta hoito on oikea.
Runsaat kuukautiset raudanpuutteen syynä
Kuukautiset ovat liian pitkät, jos ne kestävät yli 7 päivää. Keskimääräinen veren menetys kuukautiskiertoa kohti on 35-40 ml, mutta vaihtelevuus on suurta. Runsaista kuukautisista puhutaan kun vuotomäärä ylittää 80 ml kuukautisten aikana.
Runsaat kuukautiset vaikuttavat elämänlaatuun ja johtavat usein toistuviin lyhyisiin poissaoloihin koulusta tai töistä.
Väsymys valtaa koko kehon
Raudanpuutteen yleisin ja tunnetuin oire on poikkeuksellinen, kokonaisvaltainen, väsymys.
Väsymys voi olla lihasten totaalista heikkoutta ja rasituksensiedon heikentymistä.
Väsymys voi olla taistelua hereillä pysymisen kanssa riittävistä yöunista huolimatta. Monesti virheellisesti väsymys tulkitaan masennukseksi ja sitä yritetään hoitaa huonolla menestyksellä masennuslääkkeillä.
Viime aikoina on tullut useita tutkimuksia ja katsauksia siitä, kuinka väsymys esiintyy itsenäisenä oireena raudanpuutteessa ilman anemiaakin.
Rautahoidon on myös todettu vähentävän näitä oireita. Tämä johtuu siitä, että raudalla on paljon muitakin tehtäviä kuin olla vain hemoglobiinin osana, joka laskee viimeisenä, aivojen kärsiessä raudanpuutteesta jo pitkään.
Raudan onkin arveltu olevan yksi olennainen osa hermovälittäjäaineiden tuotannossa ja näin sen vaikutukset väsymykseen ovat hemoglobiinsta ja hapettumisesta riippumattomia. [3]
Raudan tarve kasvaa raskauden aikana
Raskauden aikana tarvitaan usein lisärautaa raskauden viimeisen kahden kolmanneksen aikana ja suurin tarve on juuri ennen synnytystä. On arvioitu, että rautaa tarvitaan noin 1200 mg raskauden aikana. [4]
Raudan tarve raskausaikana kasvaa, koska rautaa tarvitaan istukan kehittymiseen, uusien punasolujen tuotantoon ja sikiön kehitykseen.
Raudanpuute aiheuttaa äidille lukuisia oireita, kuten poikkeavaa väsymystä, hengenahdistusta, huimausta ja sydämentykytyksiä. [5]
Raskauden aikainen raudanpuute ilman anemiaa ja raudanpuuteanemia vaikuttavat myös kehittyvään lapseen
Äidin raudanpuute siirtyy myös sikiölle. Jos äidillä ei ole rautaa mistä antaa, ei sikiökään saa sitä riittävästi. Rautaa tarvitaan sikiön kasvuun ja kehitykseen.
Raudanpuute ja anemia vaikuttavat esimerkiksi sikiön aivojen kehitykseen, josta olen kertonut aiemmin tarkemmin erillisessä kirjoituksessa.
Raudanpuutteen hoito ja seuranta raskausaikana
Hoitokäytännöt vaihtelevat maittain ja aikakausittain, Suomessa jopa sairaanhoitopiireittäin. Tämä riippuu siitä missä aikataulussa uudet tutkimukset ja hoitosuositukset otetaan huomioon hoitokäytännöissä.
Selvää on, että raskaana olevien naisten rautahoidon on osoitettu vähentävä äidin ja sikiön anemiaa sekä alhaisen syntymäpainon riskiä. [6]
Ruotsalaisten kuten tanskalaisten hoitosuositusten mukaan ferriitini seulotaan yhdessä hemoglobiinin kanssa raskauden alkuvaiheessa. [7]
Raskausajan seurannan ensisijaisena tavoitteena on välttää anemiaa, sillä hemoglobiinitasoilla 100-105 on selviä haittavaikutuksia äitiin ja sikiöön.
Esimerkiksi Ruotsisssa rautavarastot tarkastetaan ensimmäisellä vierailulla äitiysneuvolassa. Jos S ferrit -arvo on <20 μg / l, on suositeltavaa aloittaa rauta suoraan. 20-60 μg / l: n arvojen kohdalla raskaana olevan on suositeltavaa aloittaa rauta raskauden keskivaiheilla.[8]
Suomessa on totuttu asian puuttumiseen vasta kun hemoglobiini on jo laskenut anemian puolelle. Toisaalta hemoglobiinia ei mitata edes joka neuvolakäynnillä, joten raskaana oleva nainen on voinut olla aneeminen useita kuukausia ennen sen havaitsemista.
Tanskassa asiaan on perehdytty kunnolla ja heillä ferritiinimittaus sisältyy hoitosuosituksiin ja äitiysneuvolaseurontoihin
Tanskaa osaavat voivat perehtyä tarkemmin linkistä:
Muutaman tärkeän asian nostan esille tanskalaisten hoitosuosituksesta raskausajan raudanpuutteesta:
☝️ Hemoglobiinimittaus ei ole riittävä rautavarastojen osoittaja, vaan tutkimus täydennetään ferritiinimittauksella
☝️ Rautavarastot katsotaan riittäviksi raskausaikana, jos ferritiini on >70 alkuraskaudessa mitattuna
☝️ Rautaa ei suositella säännönmukaisesti kaikille, vaan tarve katsotaan yksilöllisesti, sillä liiasta raudastakin on haittaa
☝️ Riskiryhmien ferritiiniseulonnalla ja varhaisella rautahoidolla voidaan ennaltaehkäistä raudanpuutteen ja anemian vaikutukset raskauden kulkuun ja sikiön kehitykseen
☝️ Ravinnon rauta ei riitä turvaamaan raskauden aikaista raudanmenetystä ja arviolta vain 20% odottajista EI tarvitse lisärautaa.
☝️ ylimääräisestä ferritiinimittauksesta hemoglobiinimittauken yhteydessä ei ole äidille tai sikiölle mitään haittaa
Suomessakin tarvitaan aktiivisempaa naisten ja lasten raudanpuutteen hoitoon
Etenkin äitien kohdalla, jotka ovat suunnittelevat seuraavaa raskautta tai ovat jo synnyttäneet useamman lapsen, olisi syytä kiinnittää rautavarastoihin huomiota jo ennen seuraavaa raskautta.
Rautahoito voi olla joskus hyvinkin haastavaa, etenkin raskausaikana, kun ummetusta ja vatsakipuja voi olla ilman lisärautaakin.
Jos aikaa on enää vähän, raudanpuutteen oireet ovat voimakkaat tai anemiaa on jo ehtinyt kehittyä, voi laskimonsisäisestä raudasta olla silloin hyötyä.
Omaa pohdintaani Suomen tilanteesta:
”On surullista, että nyky-Suomessa raudanpuutteesta kärsivät naiset leimataan muoti-ilmiöstä valittaviksi, mitätöidään heidän oireitaan selittämällä niitä pikkulapsiarjesta tai työstressistä johtuviksi, eikä suostuta edes mittaamaan ferritiiniarvoja, jotka julkisessa terveydenhuollossa eivät maksa paria euroa enempää.
Samaan aikaan ihmettelen, kun muistinheikkoutta valittava vanhus saa julkisessa terveydenhuollossa optimaalisen hoidon, muistihoitajan testaukset, vitamiinimääritykset ja erikoislääkärin arvion ja seurannat, kun samaan aikaan muistiongelmia valittava työikäinen, hedelmällisessä iässä oleva nainen oireineen. leimataan psyykkisesti sairaaksi, joka ei ymmärrä, että pikkulapsiarjen kuuluu olla väsyttävää tai elämän nyt kuuluu potkia päähän.
Henkilökohtaisestsi minua surettaa jokaisen naisen puolesta, jotka ovat viimeisillä voimillaan raahautuneet lääkäriin, kun ovat huomanneet, että heidän elimistönsä ei toimi enää normaalisti ja ovat poikkeuksellisen väsyneitä ja heidät nauretaan sieltä pihalle.
Samalla kun yritetään nostaa Suomen väkilukua, saada opiskelijat valmistumaan nopeammin, saada naiset nopeammin työelämään lasten teon jälkeen, on käsittämätöntä, että samaan aikaan sallitaan se, että jo nuoret naiset kärsivät raudanpuutteen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, eivät jaksa hoitaa lapsia ja työtä, saati tehdä useampaa lasta, vain koska heitä ei suostuta hoitamaan tässä yksinkertaisessa asiassa.”
– Ilona Ritola,
lääketieteen linsensiaatti, lääketieteellinen johtaja, Medipudas Oy
LASTEN KASVU JA RAUDANPUUTE
Lue lisää seuraavista kirjoituksistani:
Lähdeviittaukset
[1] Milman N, Clausen J, Byg KE. Iron status in 268 Danish women aged 18-30 years: influence of menstruation, contraceptive method, and iron supplementation. Ann Hematol. 1998;77:13-9.
[2] Borch-Iohnsen B, Sandstad B, Asberg A. Iron status among 3005 women aged 20-55 years in Central Norway: the Nord-Trøndelag Health Study (the HUNT study). Scand J Clin Lab Invest. 2005;65:45-54.
[3] Kim J, Wessling-Resnick M. Iron mechanisms of emotional behavior. J Nutr Biochem. 2014;25:1101-7.
[4] Ilman N. Iron and pregnancy – a delicate balance. Ann Hematol. 2006;85:559-65.
[5] Allen LH. Anemia and iron deficiency: effects on pregnancy outcome. Am J Clin Nutr. 2000;71:1280S-4S
[6] Peña-Rosas JP, De-Regil LM, Dowswell T, et al. Daily oral iron supplementation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev. 2012;(12):CD004736
[7] Colomer J, Colomer C, Gutierrez D, et al. Anaemia during pregnancy as a risk factor for infant iron deficiency: report from the Valencia Infant Anaemia Cohort (VIAC) study. Paediatr Perinat Epidemiol. 1990;4:196-204.
[8] Läkartidningen. 2015; 112: DCYC
Hyvä kirjoitus! Oletko pohtinut, mistä tuo raudanpuute niin yleisesti tänä päivänä voi syntyä? Kaikilla se ei varmaankaan johdu runsaista kuukautisista. Ja onko se yleisempää verrattuna aiempiin vuosiin?
Itse olen tuota pohtinut, olen siis diplomiravintoneuvoja. Ja mä oon miettiny nykyisiä ruokavaliotrendejä. Moni on vähentänyt reilusti lihan ja viljojen syöntiä, jotka ovat merkittävimpiä raudan lähteitä. Lihassahan rauta on vielä hemirautamuodossa, joka imeytyy paremmin.
Mitä itse olet mieltä tästä?
Hei, sivustolta löytyy tietopankki, jossa myös lueteltu raudanpuutteen syitä. Näistä myös oma kirjoitus blogissa, joissa voit tutustua tarkemmin mistä kaikesta raudanpuute voi johtua! http://www.raudanpuute.fi/raudanpuutteen-syyt/salaisuus-onnistuneeseen-rautahoitoon/