Lasten kasvukivut voivat olla merkki raudanpuutteesta
Raudanpuute lasten jalkakipujen taustalla
LÄÄKÄRI ILONA RITOLA
Jos olet miettinyt, mistä lapsesi jalkakivut tai jalkojen potkiminen iltaisin voi johtua, kannattaa lukea eteenpäin.
Tässä kirjoituksessa tuon esille uusimpia tutkimuksia siitä, kuinka raudanpuute voi altistaa lapsen levottomille jaloille, jalkakivuille ja unihäiriöille.
Kerron myös, miten monimuotoisesti raudanpuute voi oireilla lasten jaloissa ja mitä muita oireita lapsilla voi olla raudanpuutteesta.
RAUDAN MERKITYS AIVOJEN VÄLITTÄJÄAINEIDEN TOIMINTAAN
Rauta on elintärkeä hivenaine, jota tarvitaan niin hapen kuljettamiseen kudoksille, energia-aineenvaihduntaan ja aivojen kehitykseen.
Lapset ovat erityisen alttiita raudanpuutteelle ja sen vaikutuksille nopean kasvun ja kehityksen vuoksi.
Raudanpuutteen on todettu aiheuttavan monia pitkäaikaisia haittoja lapsille ilman anemiaakin, niin henkiseen, psykomotoriseen kuin käyttäytymisen kehitykseen.
KASVUKIVUT SITTENKIN SAMA ASIA KUIN LEVOTTOMAT JALAT?
Seuraavaksi kerron katsausartikkelista, jossa pohdittiin, että onko lasten niin sanotut kasvukivut sittenkin sama asia kuin levottomat jalat? [1]
2013 Sleep Medicine lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat pohtivat, että voiko kyseessä olla sama oireyhtymä, sillä ne muistuttavat diasgnostisilta kriteereiltään hyvin paljon toisiaan.
Tutkijat vertasivat näiden oireyhtymien piirteitä ja havaitsivat muun muassa, että molemmissa tiloissa, jalkojen hieronta helpottaa jaloissa olevaa epämiellyttävää tunnetta.
Lapsilla levottomissa jaloissa on erityispiirteenä myös kipu, jota esiintyy 45 %:lla levottomista jaloista kärsivistä lapsista.
Tutkijat kävivät läpi kymmeniä tutkimuksia aiheesta ja tulivat siihen tulokseen, että sekä levottomat jalat, että kasvukivut saattavat olla jopa samaa oireyhtymää, vain sen eri ilmentymismuotoja.
Oireet ovat hyvin samankaltaiset, geneettinen tausta molemmille sairauksille on samankaltainen ja ne esiintyvät vieläpä samoilla henkilöillä.
Tutkijat päättelivätkin, että näin ollen hoitomuodot, jotka ovat todettu tehokkaiksi levottomiin jalkoihin, ovat kokeilemisen arvoisia kasvukipuihinkin.
Muissa tutkimuksissa on havaittu raudan ohella myös D-vitamiinin puutteen olevan myös yhtenäistä näille molemmille oireiluille, niin levottomille jaloille, kuin kasvukivuille, oli ne sitten samaa tai eri oireyhtymää.
DIAGNOSTISET KRITEERIT AIKUISTEN LEVOTTOMILLE JALOILLE [2]
- Pakonomainen tarve liikutella joko toista tai molempia jalkoja, johon tavallisesti, vaikkakaan ei aina, liittyy jalkojen epämiellyttävä tunne. Tämä tunne voi olla kivulias, mutta ei se ei ole välttämätöntä.
- Oireet ovat pahemmat iltaisin ja öisin
- Oireet ovat pahimmat levossa (kuten istuessa tai makuulla)
- Liikkuminen tai jalkojen heiluttelu auttaa ainakin osittain ja tilapäisesti jalkojen oireeseen
- Lisäksi täytyy huomioida, että nämä oireet voivat kokonaisuudessaan liittyä muihinkin tautitiloihin, kuten lihaskramppeihin
DIAGNOSTISET KRITEERIT LASTEN LEVOTTOMILLE JALOILLE
- Neljä ensimmäistä aikuisten kriteeriä täyttyvät
- Lapsi ilmaiseen jollakin ikätasoisella tavalla jalkojen epämukavuuden
Auttaako rautalisä lasten levottomiin jalkoihin?
Siinä missä aikuisten levottomat jalat oireilevat yleensä iltaisin, lapsilla levottomat jalat oireilevat myös päivällä [3]. Taustalla arvellaan olevan dopamiiniaineenvaihdunnan häiriöt ja etenkin raudanpuute.
Tanskalaiset tutkivat asiaa kahdellakymmenellä kahdella levottomista jaloista kärsivällä lapsella [4].
Näillä lapsilla oireet olivat alkaneet keskimäärin 7,5 kuukauden iässä.
Tyypillisin oire oli se, että lapsi heräsi 1-3 tunnin yöunien jälkeen huutamaan, itkemään, potkimaan tai lyömään jalkojaan.
Lapsilla joiden ferritiinitaso oli alle 50, aloitettiin rautalisä oireiden hoitamiseksi.
Hyvin karkealla arviolla ajatellaan että 2-4% lapsista kärsii levottomista jaloista. Ongelma on se, että oireet voivat alkaa jo alle 1-vuotiaana ja pienet lapset eivät osaa kertoa oireistaan.
Monilla lapsilla voi olla oireita levottomiin jalkoihin viitaten, mutta ne tulkitaan normaaliksi ilmiöksi tai vain painajaisiksi ja he jäävät täten ilman hoitoa.
Tanskalaisten tutkimuksessa lasten levottomia jalkoja havainnointiin seuraavien oireiden esiintymisenä:
- jalkojen liikuttelu, kuten potkiminen
- lihasten nykinä
- lihasten läpsiminen
- lisääntynyt pohjelihasten jännittyneisyys
- merkit jalkakivusta, kuten huutaminen, itkeminen ja unihäiriöt.
Kaikilla lapsilla jalkaoireet helpottivat, eikä hoidolla ollut haittavaikutuksia. Parhaimman vaikutuksen saivat lapset, joiden ferritiinitaso oli yli 50 hoidon jälkeen. Tutkimukset ovat yhteneväisiä muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten ja ulkomaisten käytäntöjen kanssa. [5]
Tutkijat havaitsivat, että yllättävin tyypillinen piirre oli se, että lapset heräsivät 1-3 tunnin unien jälkeen huutamaan tai itkemään samalla kun potkivat jalkojaan tai kertoivat niihin sattuvan. Kenelläkään ei ollut vaikeuksia nukahtamisessa.
Tutkijat ovat havainneet saman minkä itsekin olen havainnut raudanpuutteisia lapsia hoitaessani. Jalkakivut tosiaankin häviävät, yleensä lähes kaikilta, kun ferritiinitaso nousee yli viidenkymmenen.
Tyypillisimmillään havaintojeni mukaan suomalaislapsilla jalat oireilevat juuri ns. kasvukipuina, joiksi meillä on tapana niputtaa lähes kaikki lasten jalkakivut jolle ei ole osoitettavissa traumaa tai tulehdusta, vaikkakin ne todellisuudessa voivat ollakin juuri raudanpuutteen aiheuttamia oireita.
Muita lapsilla raudanpuutteesta ilmeneviä oireita voi olla mm.
- motorinen levottomuus, etenkin nukkumaan mennessä
- vaalea iho ja mustat silmänaluset
- toistuvat infektiot
- selittämättömät päänsäryt
- selittämättömät vatsakivut, ruokahaluttomuus
- selittämättömät nielemisvaikeudet
- ärtyneisyys, hermostuneisuus
Lasten raudanpuutteen oireista olen kertonut vielä tarkemmin omassa kirjoituksessan, jonne pääset tästä.
Aikuisillahan levottomien jalkojen hoitokäytännöt ohjaavat ferritiinimittaukseen ja hoitamaan raudanpuutetta ilman anemiaakin riitävän tehokkaasti.
Turkkilaiset julkaisivat vuonna 2015 tutkimuksen Neuroscience lehdessä, jossa he tukivat niin ikään lasten ferritiinitason yhteyttä levottomien jalkojen ilmaantumiseen [6].
Tutkimuksessa havaittiin selvä yhteys ferritiinitasojen ja levottomien jalkojen ilmaantumisella, siten että jos ferriitinitaso oli yli 50, 92%:lla lapsista ei ollut levottomia jalkoja ollenkaan.
Jos ferritiinitaso oli alle 50, niin levottomia jalkoja oli 55%:lla lapsista.
Tutkijat totesivatkin, että rautahoito on tärkeä lapsilla, sillä levottomat jalat vaikuttavat lapsen unen laatuun, kognitioon ja elämänlaatuun.
Tutkimustulokset olivat siis yhteneväisiä aikuisten levottomien jalkojen hoitolinjausten kanssa.
Japanilaiset pohtivat omassa tutkimuksessaan (Evaluation of oral iron treatment in pediatric restless legs syndrome (RLS), että lasten dopamiiniaineenvaihdunnan turvaamiseksi saatetaan lasten levottomien jalkojen hoidossa tarvita jopa suurempia ferritiinitasoja, kuin aikuisilla.
Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että lasten levottomien jalkojen rautahoidossa tavoitetaso ferritiinille olisi hyvä olla 80-100.
Tässä lisää hyviä tutkimuksia raudanpuutteen vaikutuksesta lasten jalkaoireisiin
TUTKIJOIDEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LASTEN RAUTAHOIDOLLE[6]
Lasten rautahoidon tehosta levottomien jalkojen oireyhtymään kaiken kaikkiaan on näyttöä vielä vähän, mutta on todennäköistä, että se auttaa, varsinkin jos lapsella on jokin raudan imeytymistä haittaava tila, kuten keliakia, ruokatorven tulehdus tai refluksisairaus.
Rautahoidon ajatellaan auttavan unihäiröihin ja raajaliikehäiröihin, levottomista jaloista kärsivillä lapsilla.
Tutkimusta tarvittaisiin myös siitä, miten pitkiä rautahoitoja lapsilla tarvitaan ja siitä, miten nopeasti oireet palaavat, kun rautahoito lopetetaan.
Lapsille ei myöskään pääsääntöisesti suositella aikuisille tarkoitettuja lääkkeitä levottomien jalkojen hoitoon, jolloin rautahoidosta voi olla tarvittava apua vaivaan.
Liity keskusteluun mukaan facebookissa blogin keskusteluryhmässä.
Onko rautalisä auttanut sinun tai lapsesi jalkakipuihin tai unihäiröihin?
Muista tilata vielä sivun alalaidasta muistutus uudesta kirjoituksesta sähköpostiisi!
VIITTAUKSET TUTKIMUKSIIN:
[1] Walters A. et al: Restless legs syndrome (Willis–Ekbom disease) and growing pains: are they the same thing? A side-by-side comparison of the diagnostic criteria for both and recommendations for future research
[2] Picchietti DL, Bruni O, de Weerd A, Durmer JS, Kotagal S, Owens JA, et al. Pediatric restless legs syndrome diagnostic criteria: an update by the International Restless Legs Syndrome Study Group. Sleep Med 2013;14:1253–1259.
[3] Furudate N et al: Daytime dysfunction in children with restless legs syndrome: Journal of the Neurological Sciences 336 (2014) 232–236
[4] Tilma et el: Early childhood-onset restless legs syndrome: symptoms and effect of oral iron treatment Acta Pædiatrica ISSN 0803-5253
[5] Earley CJ. Clinical practice restless legs syndrome. N Engl J Med 2003; 348: 2103–9.
[6] Halac G et al: The relationship between Willis-Ekbom disease and serum ferritin levels among children in Northwestern Turkey
[6] R.P. Allen et al. / Evidence-based and consensus clinical practice guidelines for the iron treatment of restless legs syndrome/Willis-Ekbom disease in adults and children: an IRLSSG task force report Sleep Medicine 41 (2018) 27e44
