Väsyttääkö? -Lue vinkit, mitä kannattaa selvittää!
LÄÄKÄRI ILONA RITOLA
Miten väsymyksestä pitäisi ajatella?
Jokainen on joskus vähän väsynyt.
Stressaavassa elämäntilanteessa tai pikkulapsiarjessa on luonnollista, että välillä vähän väsyttää.
Ihmisellä kuitenkin voi olla samanaikaisesti myös sairauksia, jotka itsessäänkin aiheuttavat väsymystä.
Mitä tehdä, kun kaikki rentoutuslevyt on jo kuunneltu ja elämäntavat on laitettu remonttiin?
Mitä tehdä, kun väsymys vain jatkuu ja jatkuu?
Lääkärin kanssa on hyvä pohtia hieman syvällisemmin minkälaista väsymys on, sillä se saattaa johdattaa oikeiden vastausten lähteille.
Väsymys onkin hyvin yleinen oire. Se on vaikeasti hahmotettavissa ja sitä on monenasteista. Väsymys voi olla henkistä, fyysistä tai molempia yhtäaikaa.
Väsymys on oireena siis varsin epämääräinen.
Väsymyksen syitä on satoja
Väsymyksen syitä on satoja ja tämän vuoksi väsymyksen perusteellinen selvittäminen voi olla hyvin vaikeaa ja haastavaa.
Yhdellä henkilöllä voi olla useita väsymystä selittäviä tekijöitä. Monesti käykin niin, että kun lopulta on löydetty ilmiselvä syy väsymykselle, kuten uniapnea, voikin käydä niin että se ei vielä ratkaissutkaan mitään. Väsymys jatkuu ja tutkimuksia on taas jatkettava.
Hoidon seuranta ja palaute onkin hyvin tärkeä osa minkä tahansa sairauden hoitoa. Seuranta antaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti hoidon onnistumista. Seuranta ja hoidon onnistuminen tavallaan varmistaa diagnoosin. Emme voi olla täysin varmoja minkään hoidon tehosta, ennen kuin hoito on suoritettu ja vaste seurattu.
Mitä väsymys on?
Oikeastaan pelkkä sana väsymys ei vielä kerro paljoakaan. Kun pohditaan väsymyksen syitä, onkin pohdittava tarkemmin minkälaatuista väsymys on. Väsymyksen selittäminen sanallisesti on hyvin haastavaa, mutta kokeillaan!
Väsymys voi olla esimerkiksi:
vaikeutta aloittaa tehtävien tekeminen tai vaikeus saattaa loppuun aloitettuja tehtäviä.
henkiset ponnistelut vaativat hyvin paljon voimia.
henkistä epätasapainon tunnetta.
vaikeutta keskittyä johonkin tehtävään
vaikeutta muistaa tai muistella asioita ja tehdä päätelmiä.
yleistä fyysistä heikkouden tunnetta. Tuntemusta siitä, että ei jaksa nostaa käsiä tai jalkoja riittävästi jonkin asian suoritukseen tai ei jaksa tehdä pitkään tätä tehtävää.
jatkuvaa unen tarvetta ja virkistämätöntä yöunta.
vaikeutta pysyä hereillä päivisin
unentarpeen lisääntyminen yli 9h vuorokaudessa.
Ennen kaikkea väsymys voi olla kaikkea yllämainittujen yhdistelmiä!
Kroonisesta väsymyksestä puhutaan silloin kun väsymys on jatkunut yhtäkestoisena yli puoli vuotta.
Miten yleistä väsymys on?
Miten yleistä väsymys on?
Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, 6-7 % väestöstä valitti väsymystä laajoissa kyselytutkimuksissa[1][2]. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että väsymys aiheuttaa jopa 136 miljardin dollarin tappiot työtehon menetyksenä työnantajille vuosittain.[3]
Krooninen väsymys
Hyvin monet lääketieteelliset tilat voivat aiheuttaa väsymystä. Periaatteessa kun potilas valittaa väsymystä, niin kaikkien näiden mahdollisuus tulisi kartoittaa. Käytännön elämässä aika tulee monesti vastaan lääkärin vastaanotolla, joten näitä on ihan hyvä pohtia itsekseen myös etukäteen. Minusta on varsin hyvä ajatus, että on esittää lääkärille kysymyksiä tapaan, että voisikohan väsymykseni johtua esimerkiksi kilpirauhasen toiminnasta tai jostain reumasairaudesta.
Väsymystä selittäviä sairauksia on esimerkiksi:
Sydän- ja keuhkosairaudet
mm. sydämen vajaatoiminta, uniapnea, keuhkoahtaumatauti, astma ja allergiat
Aineenvaihdunnan sairaudet
mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, testosteronivaje, diabetes, krooninen munuaisten vajaatoiminta, maksasairaudet, lisämunuaisen vajaatoiminta, nestetasapainon häiriöt, kasvaimet
Infektiosairaudet
mm. mononukleoosi, HIV, borrelioosi, C hepatiitti, bakteeriendokardiitti, tuberkuloosi
Reumasairaudet
mm. fibromyalgia, polymyalgia rheumatica, systeeminen lupus erytematosus eli SLE tai ”punahukka”, nivelreuma, Sjögrenin syndrooma
Psyykkiset sairaudet
mm. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, somatisaatio, työuupumus
Neurologiset sairaudet
mm. MS-tauti, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja niiden jälkitilat, muistisairaudet, Parkinsonin tauti, unihäiriöt, migreeni
Päihteet ja lääkkeet
alkoholi, marihuana, kokaiini, opioidit, bentsodiatsepiinit, masennuslääkkeet, lihasrelaksantit, tietyt antihistamiinit (joita käytetään allergioiden hoidossa), beetasalpaajat
Ravinto
Lisäksi ravinnolla on suuri merkitys päivittäiseen vointiimme. Yksipuolinen ruokavalio voi johtaa nopeastikin puutostiloihin, kuten raudanpuutokseen, B-12-vitamiinin puutokseen ja D-vitamiinin puutokseen, jotka voivat itsessään tuntua hyvinkin voimakkaana väsymyksenä. B12-vitamiinin, raudan tai folaatin puutos voi johtaa myös anemiaan.
Väsymysoireyhtymät
Noin 10-30%:lla potilaista ei löydy selittävää tekijää väsymykselle. Pitkään jatkuessaan ja kun mitään selittävää tekijää ei väsymykselle ole löytynyt, voi tulla harkittavaksi krooninen väsymysoireyhtymä SEID.
Väsymystutkimukset
Laboratoriotutkimuksin voidaan tutkia ja poissulkea joitakin väsymystä aiheuttavia sairauksia.
Kuitenkin huolellisella kyselyllä ja pohtimalla kutakin sairautta, päästään hyvin selville mistä voi olla kysymys ja saadaan kohdennettua tutkimuksia oikein.
Perusverenkuva, kilpirauhaskokeet ja diabetesta selvittävät kokeet ovat perustutkimuksia väsymyspotilaille.
Oireiden perusteella lisäverikokeina voidaan tutkia muun muassa maksa-arvoja, munuaisarvot, tulehdusarvot, suola- ja kaliumarvot, kortisoli, virusvasta-aineita ja reumakokeita.
Esimerkiksi uniapnean jäljille voi päästä kysymällä puolisolta, että kuorsaanko tai onko minulla hengityskatkoksia.
Aina näitä oireita tai mitään poikkeavaa kuten väsymys, ei uniapneassakaan esiinny, vaan tutkimukset on tehtävä aika herkästi, sillä hoitamaton uniapnea lisää mm. sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja ennenaikaista kuolleisuutta.
Lisää uniapneasta voi lukea esimerkiksi www.uniapnea.fi sivustolta. Sieltä löytyy myös muutama testi ennakkotodennäköisyyden arvioimiseksi.
Lähes kaikkia vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksia voi mitata laboratoriosta. Tietyt ruokavaliot, suolistosairaudet tai ruokavaliorajoitteet voivat johtaa nopeastikin väsymyksenä ilmeneviin ravintoainepuutoksiin.
Väsymyksen hoito
Yhtä yleispätevää hoitomuotoa ei väsymysoireelle ole.
Syy on selvitettävä, jotta oikea hoitomuotokin löytyy.
Monet väsymystä aiheuttavat tilat voivat pahentaa toinen toistaan ja useimmiten yhdeltä potilaalta löytyy useita väsymystä aiheuttavia sairauksia tai puutostiloja.
Väsymysselvittelyt ovat laaja-alaisia kokonaisuuksia, joissa voi kestää kauan. Väsyneelle potilaalla tosin pelkästään laboratoriossa käynti tai lääkärin vastaanotto voivat olla jo suuria voimanponnistuksia ja harva jaksaa koko prosessia kaikkine tutkimuksineen ja niiden vaatimisineen taistella läpi.
Ei ole mitenkään tavatonta, että fyysisestä syystä väsynyt potilas lopulta uupuu omaan tilaansa ja väsymys muuttuu kokonaisvaltaiseksi psyykkiseksi mielialan laskuksi.
Ja kuten mieheni Vesku epäkorrektisti asian ilmaisee, niin kivun kanssa väsymyksestä muodostuu kokonaisvaltainen ketutus.
Tutkiminen kuitenkin kannattaa, sillä väsymys, syystä riippumatta, voi aiheuttaa merkittävää taloudellista ja elämänlaadun laskua vaikuttaen suuresti yksilöön, yksilön perheeseen ja lähipiiriin, työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan.
Vaikka prosessi tuntuu uuvuttavan pitkältä, kannattaa ottaa askel kerrallaan ja edetä asia kerrallaan.
Joku päivä saattaakin löytyä ratkaisu moneen kysymykseen ja elämä kohti parempaa vointia voi alkaa!
-Ilona Ritola, Lääkäri, Lääkäriasema Medipudas Oy
