Miksi murrosikäiset ovat suuressa riskissä raudanpuutteelle?

Miksi murrosikäiset ovat suuressa riskissä raudanpuutteelle?

Raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos ja anemian syy. Maailmanlaajuisesti suurimmassa riskiryhmässä ovat alle 5-vuotiaat lapset, murrosikäiset tytöt ja hiljattain synnyttäneet.

KIUKKUINEN TEINI

Väsynyt, kiukkuinen ja vetämätön teini, joka vain nukkuisi? Lojuuko teillä sellainen? Herää aina viiden torkutuksen jälkeen ja koulun jälkeen painelee suoraan nukkumaan?

Epämääräisiä murahduksia ja mulkoilua, kun yrität kysyä miten menee?

Pitäisikö olla huolissaan?

Kuinka paljon oireista voi laittaa vain murrosiän piikkiin ja milloin väsymystä olisi syytä tutkia?

Jos minulta kysytään vastaan, että silloin kun vanhemmasta siltä tuntuu! Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja parhaiten tietävät milloin jotakin on pielessä. Silloin lääkärin tehtävä on auttaa ratkaisemaan mikä voisi olla vialla. Vielä parempi jos vastaus jopa löytyy!

JATKUVA VÄSYMYS EI OLE NORMAALIA

Muistutan että ei ole normaalia teini-iässäkään, että on jatkuvasti väsynyt ja tarvitsee päiväunia koulun jälkeen tai teini saa toistuvia raivokohtauksia. Ne voivat olla merkki fyysisestä sairaudesta tai mielenterveydenhäiriön puhkeamisesta.

Väsymystä selittää niin teini-ikäisillä, kuin aikuisillakin monet itsestään selvät asiat, kuten huono yöuni, stressi, liiallinen kofeiininsaanti ja valoärsykkeet illalla, mutta aina ei ole kyse vain näistä. Monet fyysiset sairaudet ja tilat aiheuttavat väsymystä myös nuorilla, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, keliakia, anemia sekä vitamiini- ja hivenainepuutokset.

Murrosikä voi olla monelle todella kaameaa aikaa, keho muuttuu, mieli muuttuu ja isoja asioita pitäisi päättää niin tulevaisuuden ammatista kuin seurustelunkin suhteen. Tilannetta ei helpota yhtään, jos elimistö kärsii kasvun aiheuttamista ravintoainepuutoksista, jotka voivat itsessäänkin aiheuttaa psyykkistä oireilua.

Näkisin että jokainen vanhempi haluaa optimoida kasvun ja kehityksen olosuhteet lapselleen, mutta syyllisyyttä ei kannata kantaa siitä, mitä ei ole voinut tietää. Siksi kerronkin miksi raudanpuute on teini-ikäisillä tytöillä niin yleistä ja matalaa hemoglobiinia tai rautavarastoja ei kannata kuitata sillä, että ”No syö nyt purkki rautaa, jos haluat”. 

RAUDANTARVE MURROSIÄSSÄ

Etenkin murrosiän kasvupyrähdys kuluttaa paljon ravintoaineita eikä vähäisimmässä määrin rautaa.

Kasvupyrähdyksen huippu ajoittuu tytöillä 11-12- vuoden ikään ja pojilla 13-14-vuoden ikään.

Murrosiän kasvuvaiheessa myös kudosten raudantarve lisääntyy sekä kasvun vaatima punasolumassan tarve lisääntyy, yhdessä kuukautisvuotojen ja mahdollisen niukentuneen ruokavalion myötä.  Etenkin nuoret tytöt ovat riskissä vakavalle raudanpuutteelle ja raudanpuutenanemialle, sekä näiden aiheuttamille ongelmille.

Tutkimuksissa on havaittu että myös Suomessa nuoret saavat liian vähän rautaa ravinnostaan kasvaneeseen rautatarpeeseen nähden.

Vaikka raudanpuute on yleisempää kehitysmaissa, tutkimusten mukaan teollisissa maissa raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsii 5.2% – 30% nuorista naisista ja joissakin tutkimuksissa on saatu vielä isompiakin lukuja.

Monet tytöt kärsivät raudanpuutteesta jo siinä vaiheessa, kun kuukautiset alkavat ja sen jälkeen ei parannusta ole odotettavissakaan raudanpuutteen runsastuttaessa vuotoja siinä määrin, että ruokavaliolla ei onnistuta enää tyydyttämään elimistön negatiivista rautatasapainoa, joka pahenee kuukausi ja vuoto vuodolta.

Noidankehä on valmis. Nuori vuotaa vähäiset rautavarastot tyhjiin joka kuukausi ja tämä noidankehä voi jatkua koko aikuisiän, mikäli rautavarastoja ei täytä välillä.

RAUTA

Rauta on yksi välttämättömistä kivennäisaineista, joita elimistö tarvitsee kasvun ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Rautaa tarvitaan hemoglobiinin happea sitovana osana ja näin se osallistuu elimistön hapensaannin prosessiin. Rauta on keskeinen rakennusosa lihasten myoglobiinissa, joka kuljettaa, varastoi ja lihassupistuksen aikana vapauttaa happea niin sydän-, kuin muissakin lihaksissa.

Rauta toimii rakennusosana useiden elimistön toiminnan kannalta keskeisten entsyymien osana ja entsyymien kofaktorina

Monet teinitytöt alkavat kiinnittämään ruokavalioonsa enemmän huomiota, jolloin rautapitoisen lihan osuus jää tavallisesti vähemmälle ruokavaliossa.  Eläinkunnasta peräisin oleva hemirauta imeytyy kaksi kertaa paremmin kuin kasviperäinen rauta. Teini on kuitenkin herkkä ulkoapäin tuleville viesteille ja kannattaa kokeille hienovaraista ohjausta ja neuvontaa. 

Kasvissyöjän kannattaakin poimia vinkit arkeen seuraavasta linkistä 

MURROSIÄN KUUKAUTISET

Tytöillä voimakas murrosiän kasvupyrähdys päättyy kuukautisten alkamiseen. Murrosiässä kuukautisten alkaessa kuukautiset ovat normaalistikin hyvin epäsäännölliset, tulevat tiheään ja ovat runsaat. Rautaa menetetään huomattavia määriä.

Murrosiän runsaiden kuukautisten on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneisiin poissaoloihin koulusta, elämänlaadun heikkenemiseen sekä matkustelun ja sosiaalisten aktiviteettien rajoittumiseen. Kuukautisten tehokas hoitaminen onnistuu myös hormonittomasti. 

MURROSIKÄISET POJAT JA RAUDANPUUTE

Pojilla pituuskasvua tulee hyvin paljon ja yli kymmenen sentin vuosikasvuvauhti ei ole tavatona. Tämä lisää tarvittavaa veritilavuutta eli uusia punasoluja tuotetaan vauhdilla, mutta myös kasvava lihasmassa vaatii rakentuakseen paljon rautaa.

Sanomattakin on selvää, että murrosikäinen urheilijanuori on vaarassa raudanpuutteen kehittymiselle.

RAUDANPUUTTEEN OIREET

Hankalinta on se, että hiljalleen kehittyneeseen anemiaan ja raudanpuutteeseen on tottunut. Mikäli raudanpuute on kehittynyt jo lapsuudessa ja murrosiän alkaessa rautavarastot ovat tyhjät, voi oireilu olla vain väsymystä, hengenahdistusta liikkuessa ja saamattomuutta, jotka monesti selitetään muilla asioilla kuten ”teinin kuuluukin nukkua paljon”, ”se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun nuori nukkuu” tai ”no hän on aina ollut kalkkilaivan kapteeni niin kuin äitinsäkin”.

Hitaasti kehittyneessä anemiassa hemoglobiinikin voi olla jo hyvinkin matala, ilman että kukaan teini tai vanhemmat ovat huolestuneet asiasta. Vasta kun raudanpuute on saatu korjattua, havaitaankin muutos, kun teini on taas oma itsensä, iloinen, herää aikaisin kouluun, jaksaa keskittyä läksyihin ja tavata kavereitaan. Kuntokin kasvaa kohisten, kun pienessäkin rasituksessa aiemmin ilmennyt hengenahdistus ei enää rajoita elämää. 

Raudanpuute aiheuttaa oireita jo ennen anemian kehittymistä, kun elimistö yrittää turvata aivojen ja sydänten raudan ja hapen tarvetta. Sydämen tykyttelyt, rintakivut ja hengenahdistus ovat yleisiä oireita, kuten myös väsymys, keskittymiskyvyn puute ja huonomuistisuus. Lapsi voi valittaa toistuvasti päänsärkyjä ja migreenikohtauksetkin voivat tulla useammin. Lapsi saattaa hengästyä helposti, olla kalpea ja saamaton. Tyypillisiä oireita nuorilla ovat kasvukivut ja levottomat jalat iltaisin, jotka estävät nukahtamista.

Satunnaistetuissa tutkimuksissa on havaittu, että tytöt, joilla oli raudanpuute ilman anemiaa (Hb >120, ferritiini < 12), hyötyivät rautalisästä ja heidän kielellinen kehitys ja muisti paranivat merkittävästi rautalisällä. Aikuisilla 18-53 vuotiailla naisilla on osoitettu selvä parannus väsymykseen, jos rautalisä on aloitettu alle 50 ferritiniarvolla lumelääkkeeseen verrattuna.

Eräässä pienessä japanilaisessa tutkimuksessa todettiin, että nuorilla 18-22 vuotiailla tytöillä, joilla ei ollut anemiaa, mutta oli raudanpuutetta kuvaava ferritiiniarvo <20 olivat verrokkeja väsyneempiä ja vihaisempia! 

MIKSI RAUDANPUUTE JA ANEMIA TULEE KORJATA LÄÄKÄRIN TIIVIISSÄ SEURANNASSA?

✔️ Raudanpuute on oire, jonka taustalta syyt selvitetään ja hoidetaan.

✔️ Kaikki anemiat eivät johdu kuukautisista ja raudanpuutteesta, vaan syyt selvitetään

✔️ Ohjelmoidaan riittävät laboratoriokokeet.

✔️ Poissuljetaan Pohjois-maissa yleiset raudankertymäsairaudet, jolloin ratalisän syöminen on vaarallista.

✔️ Raudan määrä ja annostelu optimoidaan

✔️ Seuranta ja oireiden väistyminen kontrolloidaan

✔️ Etsitään sopiva ylläpitoannos rautavarastojen täytyttyä

✔️ Järjestetään ja suunnitellaan vuosittaiset kontrollit

✔️ Muiden selittävien tekijöiden poissulku ja hoito

Hemoglobiini ja sen seuraaminen eivät ole riittäviä tutkimuksia anemian ja rautatasapainon tutkimisessa, vaan jatkotutkimuksena raudanpuutetta epäiltäessä tuleekin mitata seerumin ferritiini, joka mittaa elimistön rautavarastoja.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, kuinka ferritiinimittauksella löydetään ajoissa anemiariskissä olevat nuoret ja rautalisällä helpotetaan monia oireita.

Monesti vastaus löytyy lähempää kuin uskommekaan. Niinkin yksinkertainen asia kuin raudanpuute, voi selittää monet yllättävätkin oireet!

-Ilona Ritola, 

Lääkäri, äiti, puoliso ja bloggaaja

TÄSSÄ KIRJOITUKSESSA KÄYTETYT LÄHTEET:

Beard JL. Iron requirements in adolescent females. J Nutr. 2000;130(2S Suppl.):440S–442S.

Lahti-Koski M et al: Iron status of adults in capital area of Finland.  2003 Oct;42(5):287-92. 

Kadir RA, Edlund M, Von Mackensen S. The impact of menstrual disorders on quality of life in women with inherited bleeding disorders. Haemophilia 2010 ; 16 : 832 – 9.

Pawar A, Krishnan R, Davis K, Bosma K, Kulkarni R. Perceptions about quality of life in a school‐based population of adolescents with menorrhagia: implications for adolescents with bleeding disorders. Haemophilia 2008 ; 14 : 579 – 83

 Beck L et al. Dietary Determinants of and Possible Solutions to Iron Deficiency for Young Women Living in Industrialized Countries: A Review.  2014 Sep; 6(9): 3747–3776. 

Lee BK Iron deficiency increases blood cadmium levels in adolescents surveyed in KNHANES 2010-2011. Biol Trace Elem Res. 2014 Jun;159(1-3):52-8. 

Johnson et al: Iron Deficiency without Anemia: A Common Yet Under-Recognized Diagnosis in Young Women with Heavy Menstrual Bleeding

Micronutrient deficiencies. Battling iron deficiency anaemia. World Health Organisation, 2003

Moschonis G et al: Association of Iron Depletion with Menstruation and Dietary Intake Indices in Pubertal Girls: The Healthy Growth Study

WHO Guideline: Daily Iron suppelement in adult woman and adolescent girls, 2016.

Vandevijvere S et al. Intake and dietary sources of haem and non-haem iron among European adolescents and their association with iron status and different lifestyle and socio-economic factors. Eur J Clin Nutr. 2013 Jul;67(7):765-72

Bruner AB et al: Randomised study of cognitive effects of iron supplementation in non-anaemic iron-deficient adolescent girls. Lancet. 1996 Oct 12;348(9033):992-6. 

Leonard AJ et al A study of the effects of latent iron deficiency on measures of cognition: a pilot randomised controlled trial of iron supplementation in young women. Nutrients. 2014 Jun 23;6(6):2419-35