Raudanpuute miehillä

Voisiko raudanpuute olla selittävänä tekijänä väsymykselle ja suorituskyvyn laskulle miehilläkin, siinä missä naisillakin? 

Tuoko sen korjaaminen kaivattua potkua ja energiaa elämään?

Minkälaisia oireita raudanpuute miehillä aiheuttaa ja miten sitä tutkitaan?

Mitä raudanpuute oikeastaan tarkoittaa ja onko se vakavaa?

Näihin kaikkiin vastaan tässä kirjoituksessa, joten aloitetaan. 

Raudanpuute miehillä voimattomuuden taustalla

Kaikillahan meillä on vaiheita, jolloin olo on varsin energiaton ja tekisi mieli vain lojua sohvan pohjalla, mutta kun tämä tila jatkuu, on aika selvittää voisiko taustalla olla jokin syy, jonka voi jopa korjata. 

Yleensähän ajatus on mennyt niin, että vaimo ja lapset on jo todettu raudanpuutteisiksi ja mies alkaa pohtimaan, että pitäisiköhän häneltäkin mitata tuo ferriitiini, kun vaimo on muuttunut niin energiseksi ja lapsetkin nukkuvat paremmin nykyisin kun ovat saaneet rautavarastot korjattua.

Raudanpuute miehillä ei kuitenkaan tule monelle ensimmäisenä mieleen, etenkään jos syö jo varsin monipuolisesti ja kenties jonkin ravitsemusohjelman mukaan. Monesti kuitenkin keskitytään liikaa makroravinteiden laskentaan; siihen paljonko proteiinia tulee päivässä ja hiilihydraattia treenin jälkeen. Ehkäpä juuri tästä syystä olen tavannut raudanpuutetta myös huippu-urheilijoilla. Sen huomiointi on unohtunut täysin suurimmasta osasta ravinto-ohjelmia, joita olen analysoinut. Eikä rauta ole ainoa elimistölle välttämätön hivenaine, jota näissä tulisi paremmin huomioida.

Juju piilee siinä, että monesti sorrutaan siihen ajatukseen, että raudasta ei olisi ongelmaa, kun hemoglobiini on hyvä. Nykyisin tiedetään, että tämä on virheellinen luulo. 

Raudanpuute voi olla myös erityisen salakavala, eikä vain siksi, että se voi olla syy miksi puntit eivät enää nouse entiseen malliin salilla, vaan sen yleisimmät oireet – väsymys, energian puute, hengenahdistus – ovat sovellettavissa niin moniin sairauksiin, että ainoa tapa diagnosoida tila on verikokeen avulla. Raudanpuute kehittyy myös pikkuhiljaa, niin että oireetkin hiipivät yksi kerrallaan pahentuen. 

Ferritiini kertoo raudanpuutteesta

Ehdottomasti paras mittari rautavarastojen määrän arviointiin on ferriitiini. Ferritiini on raudan varastomuoto, joka kuvastaa varsin hyvin elimistön rautavarastoissa olevan raudan määrän. 

Hemoglobiini on siis huono mittari tässä suhteessa, eikä ”hyvä” tai korkea hemoglobiini poissulje raudanpuutetta ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että elimistö säätelee raudankäyttöä siten, että aina kun rautaa on vähänkin saatavilla annetaan se aina ensimmäisenä hemoglobiinin tuotantoon. Näin hemoglobiini voi pysyä hyvänäkin, vaikka rautavarastot olisivat jo tyhjät. 

Ongelma tulee siitä, että tyhjät tai vajaat rautavarastot ilman hemoglobiinin laskuakin voivat aiheuttaa monenlaisia elämään ja jaksamista haittaavia oireita. Näitä on monesti vaikea tunnistaa tai yhdistää raudanpuutteesta johtuviksi, etenkin jos ajatus on fiksoitunut siihen, että hemoglobiinipitoisuus kertoisi rautatasapainosta. 

Raudanpuutteen oireet ovat moninaiset

Raudanpuute aiheuttaa samanlaisia oireita niin miehillä kuin naisillakin. Yleisimmät oireet mitä vastaanotollani tapaan on väsymys ja voimakas fyysinen uupumus. Tutkittavat kuvaavat uupumustaan siten, että intoa ja mielenkiintoa olisi tehdä asioita, mutta keho on hyvin väsynyt ja tuntuu raskaalta niin, että hyvä kun työpäivästä suoriutuu. Oireilu voi tuntua henkisestikin, mieliala on matala ja ärtynyt, vaikka ulkoisesti kaikki pitäisi olla hyvin. Levottomat jalat ja unihäiriöt alkavat joillakin varsin nopeasti, ferritiiniarvon ollessa vielä yli 100:nkin. Lisäksi fyysiset oireet korostuvat raudanpuutteen syvetessä: ilmenee hengenahdistusta pienessäkin rasituksessa, jalkoja hapottaa rappusia noustessa ja rytmihäiriöitä alkaa esiintyä. 

Tarkemmin raudanpuutteen oireista olen kertonut tässä kirjoituksessa: ”Raudanpuutteen oireet aikuisella”.

Raudanpuutteen yleisyys miehillä

Aikuisista miehistä arviolta noin 1-4% on raudanpuutteisia (1). Nuorilla ja nuorilla miehillä taas on tutkimuksissa saatu suurempiakin osuuksia, jopa 16-30% (2,3,4). Tämän selittää toki murrosiän nopea kasvuvaihe, joka kuluttaa paljon rautaa. Erityisesti nuorten urheilevien miesten kohdalla rautavarastoja kannattaisi seurata aika ajoin, muiden kokeiden yhteydessä. Kukapa haluaisi, että urheilu-ura katkeaisi jo alkuunsa näin yksinkertaisesta syystä, mutta joka niin voimakkaasti vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn? 

Esimerkiksi yhdysvaltalaisten tekemässä tutkimuksessa (5) selvitettiin nuorten kestävyysjuoksijoiden raudanpuutetta ja siinä todettiin, että jopa 17 %:lla nuorista miehistä oli täysin tyhjät rautavarastot (ferriitini alle 12).  

Monet urheilevat miehet treenaavat todella paljon, joko kestävyysurheilua tai lihasmassaa kasvattamalla ja tällöin raudan tarve voi olla paljon suurempikin. 

Urheilun ja raudanpuutteen yhteydestä olen kertonut tarkemmin omassa kirjoituksessa ”Mitä seurauksia raudanpuutteella on lihasten toimintakykyyn”.

Ruokavalio raudanpuutteen syynä?

Mitä syitä raudanpuutteen taustalta sitten löytyy? Yllä mainitsinkin jo kasvun ja luonnollisesti lihasmassan kasvun vaativan paljon rautaa, jota ei välttämättä ehditä ravinnonsaannilla paikkaamaan. Itse asiassa yllättävän paljon kasvis- ja vegaaniruokavaliolla olevilta miehiltä on unohtunut raudansyönti. Muutaman kuukauden dieetti tähän ei tosin riitä, vaan yleensä taustalla on vuosikausien, jopa kymmenien vuosien ruokavalion muutokset. 

Miehetkin tarvitsevat siis päivittäin rautaa kehoonsa, tosin vähemmän kuin naiset, juuri noiden puuttuvien kuukautisten vuoksi, keskimäärin 9 mg päivässä. Tässä täytyy huomata se ero vielä naisiin, että miehet yleensä syövät rautapitoisempaa ruokaa, veri-maksa ja liharuokia enemmän kuin naiset ja lapset. FinnRavinto2017 tutkimuksen mukaan vain hieman alle 5 % aikuisista miehistä ei saanut riittävästi rautaa ruokavaliosta, kun taas naisista suurin osa ei saanut rautaa riittävästi. 

Raudassa täytyy miestenkin muistaa sen imeytyminen, on nimittäin useammankin kerran tullut vastaan miesten raudanpuutetta, joka oli syntynyt vain sillä, että mies oli alkanut juomaan maitoa joka ikisellä aterialla (toki aina selvitetään muutakin ja seurataan tilannetta). Ja oletteko törmänneet miehiin tai naisiin, joka juo kupin kahvia aina aterian päälle? Kahvin, joka lähes kokonaan estää raudan imeytymisen saman aterian yhteydessä nautittuna.

Kahvista ja raudan imeytymisestä tarkemmin tässä kirjoituksessa: ”Saisiko olla kahvia tai teetä?”

Syy raudanpuutteeseen voi löytyä suolistosta

Raudanpuutteiselta mieheltä lähdetään nopeasti selvittämään suoliston kuntoa, siksipä tuo tähystysasia tuolla tulikin jo mietittyä. Ruokatorven ja mahalaukun tähystyksessä nimittäin saadaan poissuljettua keliakia ja helikobakteeri koepaloista ja silmämääräisesti havaittua esimerkiksi vatsahaavat. Kaikki nämä voivat aiheuttaa raudanpuutetta.

Vatsa- tai suolistovuodot voivat taas johtua runsaasta tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin tai aspiriinin käytöstä. Peräpukamat raudanpuutteen syynä eivät nekään ole harvinaisuus, varsinkin jos ne vuotavat usein ja runsaasti. Harvoin kyse on suolistosyövästä, mutta tämäkin mahdollisuus tulee pitää mielessä, erityisesti kaikilla yli 50-vuotiailla miehillä ja joilla suoliston toiminnassa on tapahtunut jokin muutos verrattuna aiempaan. 

Kaiken kaikkiaan raudanpuutteen syyt ei eroa miehillä naisten vastaavista, toki kuukautismurheet voidaan jättää laskuista. Miehillä ei myöskään rautaa häviä kehosta kuten naisilla, joten hoitokin on yleensä nopeampaa ja tulokset pysyvämpiä. 

Runsaasti vertaluovuttavien miesten kannattaa kuitenkin muistaa, että omat rautavarastot eivät välttämättä ehdi täyttyä luovutuskertojen välillä vaan riski raudanpuutteelle ja sen aiheuttamille oireille kasvaa luvoutuskertojen lisääntyessä. (6)

Mutta mikä sitten on miehen normaali ferriitiiniarvo?

Huslab viitealue kertoo 95%:lla miehistä ferriitiiniarvon vaihtelevan välillä  20-195

Synlabissa vaihteluväli yli 16-vuotialla miehillä on 28-370 µg/l, Nordlabissa 22-322, Tykslabissa 30-400. Aikamoinen haitari. 

Viitealue kuitenkin kertoo vain sen mitä tietyssä otannassa on 95 %:lla tutkittavista rauta-arvot olleet, ei siitä mikä on hyvä arvo. 

Esimerkiksi unilääketieteen puolelta tiedetään, että jos henkilö kärsii levottomista jaloista ja ferritiiniarvo on alle 75, kannattaa rautalisää kokeilla ensisijaisena hoitomuotona. 

Kaikkein tärkeintä on arvoja tulkittaessa muistaa se, että yksikään ferritiiniarvo, oli se malata tai korkea ei poissulje raudanpuutetta eikä raudankertymäsairautta! 

Yleisesti ottaen TERVEELLÄ miehellä 200-300 tuntumassa ollaan varsin turvallisilla vesillä. Silloin harvalla on oireita, mutta rautaa ei ole liikaakaan. Lihakset jaksavat toimia ja palautua, eikä raudanpuutteesta johtuvat unihäiriöt vaivaa. Arvojen tulkinta kannattaakin jättää terveydenhuollon ammattilaiselle.

Lopuksi

Ylipäätänsä jos mies kärsii väsymyksestä, vetämättömyydestä, unettomuudesta tai suorituskyvyn laskusta kannattaa keskustella asiasta oman lääkärin kanssa ja pohtia eri vaihtoehtoja ja tutkimuksia syyn selvittämiseksi. Siinä missä naisilla raudanpuute selittää väsymystä hyvinkin pitkälle, korostuu miehillä muut syyt oireiden taustalla, kuten diabetes, testosteronivajaus tai unipnea ja näihin kaikkiin on tehokkaita hoitokeinoja olemassa.

Ilona Ritola,

lääketieteen lisensiaatti, Lääkäriasema Medipudas Oy

Tietoiskuja raudanpuutteesta ja ravinnosta tuotan instagramtililläni @laakari_ilonaritola

Keskusteluun pääset mukaan facebook -ryhmässä ”Lääkärin blogi”

Lähdeviittaukset:

(1)Kassebaum NJ et al: A systematic analysis of global anemia burden from 1990 to 2010.Blood. 2014;123(5):615

(2) Prevalence of iron deficiency in Swedish adolescents. Hallberg L, Hultén L, Lindstedt G, Lundberg PA, Mark A, Purens J, Svanberg B, Swolin B  Pediatr Res. 1993;34(5):680.

[3) Schleiffenbaum BE, Schaer DJ, Burki D, Viollier AF, Viollier E, Stettler ER, et al. Unexpected high prevalence of metabolic disorders and chronic disease among young male draftees–the Swiss Army XXI experience. Swiss Med Wkly. 2006;(11-12):175–84

[4] Eskeland B, Hunskaar SAnaemia and iron deficiency screening in adolescence: a pilot study of iron stores and haemoglobin response to iron treatment in a population of 14-15-year-olds in Norway. Acta Paediatr. 1999;88(8):815

(5) Rowland TW, Black SA, Kelleher JF. Iron deficiency in adolescent endurance athletes. J Adolesc Health Care. 1987;8:322-326

(6) Yousefinejad V, Darvishi N, Arabzadeh M, Soori M, Magsudlu M, Shafiayan M. The evaluation of iron deficiency and anemia in male blood donors with other related factors. Asian J Transfus Sci. 2010;4(2):123-127. doi:10.4103/0973-6247.67032