SYYT

Anemia -back to basics

LÄÄKÄRI ILONA RITOLA

Anemia -back to Basics

Nyt aloitetaan ihan alusta. Kaikkien laboratoriokokeiden alusta, kaikille tutusta hemoglobiinista ja anemiasta.

Miten se liittyy raudanpuutteeseen?

Mitä on raudanpuuteanemia?

Entä raudanpuute ilman anemiaa?

Mitä muita anemioita on?

Jos menit sekaisin, niin ei haittaa, yritän selittää asian! Jos siltikään et ymmärtänyt, niin vika ei ole sinun vaan opettajan!

Aloitetaan siis ihan perusteista.

Puuhkuttavat punasolut.

Itse olen syntynyt 80-luvulla ja edelleen kun joku puhutaan punasoluista, näen heti silmissä ”Olipa kerran elämän” iloisesti seikkailevat punaiset ukkelit, joilla on happikuplia selässä ja jotka matkan varrella muuttuivat tumman punaisiksi, puuhkuttaviksi, hapenpuutteisiksi punasoluiksi.

Punasolujen tehtävä on siis kuljettaa happea

Punasolujen tärkein tehtävä onkin siis kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin. Happi on sitoutunut hemoglobiinimolekyyliin, joka keskeisin rakennusosa on tietysti RAUTA!

Miksi raudanpuute ei välttämättä näy hemoglobiinissa?

Rautaa tarvitaan elimistössä paljon muuhunkin kuin hemoglobiinin osaksi. 

➡️ Rautaa tarvitaan verenkierron happea sitovana osana, mutta myös kudoksissa

➡️ Mitokondrioiden energia-aineen vaihduntaan

➡️ Solujen puolustusvasteeseen ja

➡️ Lihasten myoglobiinin rakentumiseen.

Missä punasolut syntyvät?

Elimistö tekee uudet punasolut luuytimessä, niin että vastasyntyneellä kaikki luut tuottavat niitä ja yli 20 vuotiaalla pääosa punasoluista tuotetaan vain selkärangan, rintalastan, kylkiluiden luissa ja lonkkaluussa. 

Punasolut syntyvät siis luuytimessä, josta ne siirtyvät verenkiertoon tarpeeksi kypsinä.

Hemoglobiini on tavallisin verikoe, joka kertoo elimistön perustoimintoiminnoista.

Se on kuitenkin varsin karkea ja epätarkka koe, joka on osattu määrittää jo kauan ennen kuin ferritiinistä on tiedetty mitään. 

Silti tämä on jäänyt elämään monissa sormenpääverikokeissa, vaikka tiedetään, että ne ovat hyvin epätarkkoja ja voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Esimerkiksi raskaana olevalla potilaallani hemoglobiini oli neuvolan pikamittauksessa 112 eli ihan hyvä raskaana olevalle, eikä häntä kehoitettu rautalisän syömiseen.

Varsinaisessa suoninäytteessä arvo olikin 98 kertoen anemiasta ja rautahoito aloitettiin välittömästi ja sen tehoa seuratiin säännöllisesti.

Sana anemia, on siis keksitty kuvaamaan tilaa, kun hemoglobiini on alle tietyn sovitun arvon.

Anemia ei siis ole yksi tauti, vaan oire. Niin kuin kipu voi olla oire murtumasta, haavasta tai hampaantulehduksesta.

Anemia on vielä siitä hassu ”oire” että se ei välttämättä oireile. Suomenkielessä ehkä tarkemmin sanottuna anemia on siis tila. Mikä itsessään ei tarkoita juuri mitään.

Anemia sanana tulee kreikan sanasta Ἀναιμία, joka tarkoittaa verettömyyttä.

Anemialle on asetettu eri rajoja, riippuen kuka on asettanut.

Suomessa hemoblogiinin viitearvot ovat:

miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/.

Voiko raudanpuutetta olla ilman anemiaakin?

Aivan kuin monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on monta erilaista tehtävää elimistössä, niin on raudallakin.

Aivot ja sydänlihas voivat kärsiä raudanpuutteesta, aiheuttaen toimintahäiröitä näissä elimissä, vaikka hemoglobiini olisi hyväkin.

Tämä perustuu siihen, että elimistö säästää ihan viimeiset raudanhippeensä hemoglobiinin tuotantoon. Eikä ihme. Veri ja sen happi ovat varsin keskeinen tekijä. Ilman verta ja happea ei toimi mikään elimistössä, ei edes aivot.

Yksinkertaistettuna: tiukassa tilanteessa rauta kannattaa säästää hemoglobiiniin ja jättää aivot ilman rautaa, kunnes tilanne parantuu.

Väitän, että raudanpuutetta on hyvin vaikea ymmärtää, ellei sitä ole itse kokenut tai läheltä nähnyt. Siihen on hyvin vaikea uskoa, kun sitä ei näe.

Vähän kuin korkea verenpaine. Miten selität potilaalle, että sillä on väliä, kun sitä ei voi tuntea tai se ei oireile.

Vähän kuin potilaana selität lääkärille, että raudanpuute oireilee ja tuntuu, vaikka se ei näkyisi missään.

Silti se on siellä ja silti sillä on valtava merkitys yksilön kannalta.

Raudanpuute aiheuttaa siis paljon erilaisia oireita, paljon ennen, kuin se kehittyy raudanpuutteen aiheuttamaksi anemiaksi eli raudanpuuteanemiaksi.

Raudanpuutteen moninaiset oireet ilman anemiaakin

Levottomat jalat ovat yksi raudanpuutteen ilmentymä (sinä, jolla on ” rytmijalat” lukeudut myös näihin).

Aivosumu on yksi raudanpuutteen ilmentymä (se ”blondioireyhtymä, kun kaikki vinoilevat sinulle kun piuhat ovat niin pitkät”)

Rytmihäiriöt ovat yksi raudanpuutteen ilmentymä (se muljahtelu ja ajoittainen tykyttely ei ole sellaista mitä normaalisti terve ihminen tuntee päivittäin)

Nämä ovat vinkkejä salapoliisilääkärille siitä, mistä voisi olla kyse.

Nämä oireet ilmenevät paljon ennen anemiaa.

Zombeista anemioihin ja takaisin

Itse asiassa kun henkilö on aneeminen, hän on kokemukseni mukaan jo niin syvälle tottunut olotilaansa että pitää zombina oloa normaalina.

Aivan kuin nainen joka pari kertaa kuukaudessa viettää pari tuntia vessanpöntöllä vain valuttamassa kuukautisveriään koska on turha laitta sidettä joka täyttyisi viidessä minuutissa. Se mikä on jollekin normaalia, ei välttämättä ole sitä toiselle.

(Tässä vaiheessa jos sinä, joka luet tätä, omaat sellaiset kuukautiset, jotka estävät sinua lähtemästä kotoasi edes yhtenä päivänä viikossa, niin kerron sinulle, että vuodat ihan liikaa ja on aika käydä pikaisesti gynekologilla)

60% runsaista kuukautista kärsivistä naisista, kärsii myös raudanpuutteen oireista.

Takaisin zombeihin. Monet naiset sanovat menneensä luovuttamaan verta, koska ovat tunteneensa itsensä terveiksi ja halunneensa auttaa muita ihmisiä. 

Yllättäen hemoglobiini onkin näyttänyt niin alhaista, että heidät on passitettu suoraan päivystykseen.

He vakuuttavat aluksi olevansa ihan terveitä, mutta tovin juteltua huomaakin, että he ovat vain tottuneet siihen, että ovat muita tyhmempiä, hitaampia ja muistamattomampia.

Heille kaikki fyysiset oireet ovat ihan normaaleja, kuten levottomat jalat (ai, eikö niitä olekaan kaikilla?), tai se, että ei jaksa kiivetä rappusia edes toiseen kerrokseen (no on vähän huono kunto) tai rytmihäiriöt ovat arkipäivää (ai, voiko siitä olla haittaa?).

Kun heidän rautavarastot on korjattu, alkaakin ihan uusi elämä.

Nämä samat ihmiset sanovat, että eivät koskaan enää halua palata siihen sumuiseen anemian maailmaan, johon olivat jo tottuneet, sen jälkeen kun ovat saaneet kokea, minkälaista on olla oikeasti terve.

aivosumu (2)

Esimerkkejä

Satojen potilastarinoiden pohjalta ei ole epäilystäkään raudanpuutteen vaikutuksista elimistön toimintakykyyn ilman anemiaa.

Ne, joilla hemoglobiini on luontaisesti viitealueen ylärajalla, voivat kärsiä kymmeniä vuosia raudanpuutteesta ilman anemiaa.

Esimerkki: Hemoglobiini on ollut aina n. 145 ja pikkuhiljaa se putoaa 134:n. Ferritiini on pudonnut 108:sta 13:ta. Jos katsomme hemoglobiinia niin sen perusteella henkilössä ei ole mitään vikaa.

Ferritiinin mukaan kudokset kärsivät raudanpuuteesta ja henkilö moninaisista oireista sen perusteella.

Toisella henkilöllä  hemoglobiini on aina ollut 120 ja ferritiini on 134. Sitten hemoglobiini todetaan pikamittarilla olevan 116:ta ja tarkemmassa kokeessa ferritiini on saman 134. Tavallisesti henkilöä pidettäisiin aneemisena ja hänelle määrättäisiin rautalisä. Vaikka mikään ei olisi käytännössä muuttunut.

(sen lisäksi Hb pikamittari voi samana päivänä helpostikin näyttää jopa 30 pykälää eri suuntaista arvoa kuin varsinainen verinäyte laskimosta)

Ennen raudanpuuteanemiaa tulee raudanpuute ilman anemiaa.

Joskus tämä välivaihe on hyvinkin nopea, mutta useimmiten hyvin hidas.

Etenkin naisilla joilla on runsaahkot kuukautiset, voi tasapainoilu raudanpuutteen ja hyvän olotilan välillä olla limboamista 13-vuotiaasta 50-vuotiaaksi.

Ja vielä ihmettelet miksi sinä tai puolisosi muuttuu kuukautisten aikana hirviöksi jota kaikki kiukuttaa?

Kun joka ikinen kuukausi suoritetaan miniverenluovutus niistä vähistä olemattomista rautavarastoista?

Kun imetään viimeinenkin energian pisara elimistöstä?

SIKSI RAUTA ON NIIN TÄRKEÄÄ!

Se tuo hyvinvointia!

Se vaikuttaa aivoihin.

Kuten kerroin aiemmin aivot voivat olla raudanpuutteessa pitkäänkin ilman anemiaa.

Etenkin naiset, joilla on kuukautiset joka kuukausi (kaikilla ei ole), saattavat tasapainoilla todellakin raudanpuutteessa ilman anemiaa suurimman osan elämäänsä!

Heti kun kuukautiset ovat ohi elimistö imee rautaa itseensä, hemoglobiini hieman nousee ja taas se menetetään 3 viikon päästä.

Jokapäiväisen hermoimpulssien kulun turvaamiseksi rautaa tarvitaan myös jo aivojen kehitysvaiheessa, joka jo sikiövaiheessa, ollen voimakkaimmillaan aivan ensimmäisinä elinvuosina.

Raudanpuutteelle ei yksinkertaisesti ole sijaa länsimaissa.

Raudanpuutetta voi siis olla ilman anemiaa, mutta raudanpuuteanemiaa ei voi olla ilman raudanpuutetta!

Jokaisen lääkärin tehtävä

Koska raudanpuute voi aiheuttaa useita oireita ja olla mukana monissa kroonisissa sairauksissa, tulisi etenkin yleislääkäreillä olla tietotaito raudanpuutteen hoitamiseen riittävän ajoissa ja riittävän tehokkaasti.

Jokaisen yleislääkärin tulisikin olla perehtynyt siihen, miten raudanpuute hoidetaan ilman anemiaa tai anemian kanssa (hoito ei edes merkittävästi eroa toisistaan).

Niin äitiysneuvolan, lastenneuvolan kuin koko perusterveydenhuollon keskeisinä tehtävinä tulisi olla sairauksien ennaltaehkäisy.

Tehdä sitä työtä mihin ne on tarkoitettu. Puutossairauksien tunnistaminen ja hoito ovat yksin niitä keskeisiä tehtäviä.

On myös muistettava se, että raudanpuute ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka syy tulee selvittää.

Raudanpuutteen monta muotoa

Raudanpuute on kameleontti monessa muodossaa. Se voi naamioitua normaalin hemoglobiinin taakse yhtä hyvin kuin normaalin ferritiininkin taakse.

Tulehdusanemiassa rautaa on varastoissa, mutta sitä ei voida käyttää hyväksi.

Seerumin ferritiinipitoisuus on normaalia suurempi ja liukoisen transferriinireseptorin pitoisuus pienempi kuin raudanpuutteessa.

Tulehdusanemia on raudanpuutteen jälkeen yleisin anemia Suomessa ja tätä kutsutaan myös nimellä funktionaalinen anemia, jolloin rautavarastoja ei kyetä hyödyntämään.

Minun mielestäni tässä piilee raudanpuutteen kauneus. Sen lääketieteellinen kauneus.

Se on täydellinen puutostila, joka voi yllättää kenet tahansa, silloinkin kun kaikki laboratoriotulokset näyttävät hyviltä.

Mikä sen silloin paljastaa? Potilaan oireet.

Jos vain maltan kuunnella potilasta riittävästi, saan vastauksia.

Miksi henkilö voi kärsiä raudanpuutteesta, vaikka ferritiini on normaali?

Ferritiini on varsin epäluotettava koe, silloin kun se on jotakin muuta kuin matala eli  <20-30.

Ihminen jonka ferritiini on 54, voi kärsiä suuremmasta raudanpuutteesta kuin henkilö, jonka ferritiini on 32.

Esimerkki

Nainen kävi ferritiinimittauksessa, josta sai arvoksi 83. Kuitenkin hänellä oli voimakkaita raudanpuutteeseen viittaavia oireita, joten hän varasi silti ajan vastaanotolleni.

Tarkka kysely tosiaan vahvisti nämä oireet, hänellä oli kaikki vakavan raudanpuutteen oireet. 

Lopulta kuin oikein tivasin, kertoi hän syöneensä jotakin epäsopivaa 3 päivää ennen laboratoriokoetta ja olleensa hieman ripuloiva tuolloin.

Tämä herätti epäilyn infektion nostattamasta ferriitiinistä, joten mittasimme sen uudestaan. Tulos oli 13. Laboratoriokoe oli siis luotettava, mutta mittaustilanne ei. 

Infektiot, joista et välttämättä olisi edes tietoinen, voivat vääristää ferritiinituloksen.

”Hyvä” ferritiini ei välttämättä ole luotettava, etenkin jos oireesi ovat kuin raudanpuutteessa.

Muista tämä, varsinkin jos käyt laboratoriossa ilman lääkärin tulkintaa kokeista.

Älä kuitenkaan koskaan aloita rautahoitoa ilman alkututkimuksia, lääkärisi määräystä ja syyn selvittelyä, sillä liiallisen raudansaanti on haitallista elimistölle.

Raudanpuutetta harvoin auttaa se, että juodaan muutama pullollinen rautapitoista yrittivalmistetta, vaan se todennäköisemmin vain pitkittää raudanpuutteen syyn hoitamista!

Anemioita on paljon muitakin kuin vain raudanpuuteanemia

Kaikki hemoglobiinit poikkeamat viiteaulueelta ei ole raudanpuuteanemiaa, vaikka se yleisin anemia onkin.

B12-vitamiinin puutos aiheuttaa megaloblastisen anemian, jossa siis punasolut ovat suuria muodoltaan.

Hemolyyttisissä anemioissa, jotka ovat yleensä perinnöllisiä, kuten esimerkiksi thalasseamiat ja sirppisoluanemia, punasolut ovat heikkorakenteisia ja tuhoutuvat ennenaikojaan, jopa muutamassa minuutissa syntymästään, johtaen anemiaan. Suomessa yleisin on autoimmuunihemolyyttinen anemia, AIHA.

Luuytimen toiminnan häiriintyessä esimerkiksi syöpähoitojen jälkeen punasolutuotantokin lamaantuu ja anemia kehittyy muutamassa viikossa. Tästä puhutaan aplastisena anemiana.

Jos siis kärsit väsymyksestä saattaa taustalla olla ihan oikea syy, joka vaatii selvittelyitä ja hoitoa! 

Ota siis rohkeasti yhteyttä lääkäriisi!

-Ilona Ritola,

lääketieteen lisensiaatti,

Lääkäriasema Medipudas Oy